HELVARYn vuosikokouksen 28.2.2012 julkilausuma
Helsingissä jäi viime vuonna yli 1000 nuorta ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Tänä vuonna tilanne näyttää lehtitietojen (HS 27.2.2012) mukaan jatkuvan yhtä huonona.
Yhteishaussa on tänä vuonna jaossa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa yhteensä yli 13 000 ammattikoulu- ja lukiopaikkaa. Peruskoulun päättäviä hakijoita on yhteensä noin 10 000, joten teoriassa jokaiselle pitäisi riittää paikka. Mutta Helsingin aloituspaikat täyttyvät muiden kaupunkien nuorista tai aikuishakijoista.
Joka vuosi kaikkien mittavien tukitoimienkin jälkeen Helsingissä jää opetusviraston mukaan 200 – 300 nuorta ilman mitään ammattikoulu- tai lukiopaikkaa. Tätä on jatkunut jo vuosia. Tämä merkitsee, että Helsingissä elää alati kasvava syrjäytyneiden nuorten 15 – 20-vuotiaiden joukkio. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys. Nyt nämä nuoret syrjäytetään.
Tilanne on kestämätön. Kumpi tulee kalliimmaksi: koulutuspaikka vai yksi syrjäytynyt nuori? Asialle on tehtävä jotain. Hakijamäärät ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla vuosittain, mutta aloituspaikkoja ei ole lisätty samassa suhteessa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen suosio kasvaa. Siksi Helsinkiin on saatava satoja uusia aloituspaikkoja ammatilliselle puolelle.
Helsinki on luvannut, että jokainen peruskoulunsa päättänyt saisi jonkin opiskelupaikan. Koulutustakuu ei Helsingissä voi kuitenkaan toteutua ilman valtiovallan toimia.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi aloittaneen hallituksen merkittävimpiä lupauksia. Siihen sisältyvän koulutustakuun on toteuduttava myös Helsingissä. Työministeri Lauri Ihalainen on asettanut työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuu voidaan saattaa voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta.
HELVARY vaatii, että ”lähikouluperiaate” toteutuu myös yhteishaussa. Myös helsinkiläisillä nuorilla on oikeus koulutukseen.
HELVARY ry:n vuosikokous 28.2.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti